Pääkirjoitus: Suomi marssii Natoon ylpeästi etuovesta – kantona kaskessa on vielä iltalypsyä yrittävä Turkki

Päätös sotilaallisesta liittoutumisesta muuttaa Suomen asemaa syvällisesti ja peruuttamattomasti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja maan hallitus pääministeri Sanna Marinin johdolla kertoivat sunnuntaina, että Suomi on päättänyt hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Samalla valtiojohto julkaisi Nato-jäsenyyttä puoltavan selonteon.

Uutisen historiallisuutta ei voi korostaa liikaa, vaikkei se enää ketään yllättänytkään. Sotilaallinen liittoutuminen avaa uuden aikakauden. Suomi hakee Natolta vahvoja turvatakuita ja sitoutuu samalla antamaan turvaa liittolaisilleen. Muutos Suomen asemassa on syvällinen ja peruuttamaton.

Ukrainaan hyökännyt presidentti Vladimir Putin sai lauantaina tilaisuuden kertoa Niinistölle suoraan, mitä hän ajattelee Suomen liittoutumisesta. Niinistön mukaan Putin sanoi ”toteavaan sävyyn”, että päätös on virhe. Siinä se sitten olikin. Putin ei toistanut Suomelle aiemmin esitettyjä uhkauksia.

Puhelinkeskustelu Putinin kanssa oli tarpeen käydä. Se kuvastaa hyvin Suomen asemaa Venäjän naapurina ja Niinistön toimintatapaa presidenttinä. Toisin kuin yya-aikana, asiat sanotaan niin kuin ne ovat – kiertelemättä ja suoraan. Suomen sotilaallinen liittoutuminen ei muuta tätä käytäntöä. Niinistön sanoin: Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse. Toisin sanoen siis Suomi marssii Natoon ylpeästi, etuovesta.

Niinistön aloitteesta käyty puhelinkeskustelu Putinin kanssa oli tarpeen käydä.

Niinistö korosti sunnuntaina suomalaisten yksituumaisuutta ja Nato-päätöksen kansanvaltaista valmistelua.

– Suomalaiset ihmiset mielipiteineen, poliittiset puolueet, hallitus ja eduskunta ovat yhdessä antaneet demokratian voimannäytteen, presidentti sanoi.

Tähän on helppo yhtyä. Nato-keskustelu on ollut avointa ja rehellistä. Hakemus Brysseliin lähtee alkavalla viikolla eduskunnan kautta. Tämä kansanvaltaisuutta korostava menettely ei olisi ollut välttämätön.

Suomalaiset voivat edelleen nukkua yönsä rauhallisesti. Venäjä on todennäköisesti laskenut meidät kuuluvaksi Nato-leiriin jo vuosien ajan. Vastatoimia voi silti olla luvassa. Suomi on kuitenkin niihin jo varautunut, eivätkä tulevat Nato-liittolaiset jätä meitä ilman tukea.

Lue lisää: Haavisto ja Kaikkonen vakuuttelivat Suomen Nato-jäsenyydelle löytyvän tukea: ”Osa maista jopa kilpailee siitä, kuka ratifioi ensin”

Suomi kääntää jo katseensa kohti tulevaa: liittymisneuvotteluja ja jäsenyyssopimuksen ratifiointia. Suomen etu olisi ratifioinnin mahdollisimman nopea eteneminen Naton jäsenmaissa. Huolta tässä suhteessa aiheuttaa ennen muuta Turkki, jonka presidentti Recep Tayyip Erdogan ei ole toivottanut Suomea ja Ruotsia tervetulleeksi liittokuntaan. Erdogan yrittää päästä iltalypsylle ja saada Turkille etuja kysymyksissä, joihin Suomi ei voi vaikuttaa.

Tämäkin kanto kaskesta saataneen raivatuksi pois. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg rauhoitteli suomalaisia sunnuntaina ja sanoi Turkin tehneen selväksi, ettei se aio estää jäsenyyttä. Jos esteitä vielä ilmenee, Turkin johdon kanssa on syytä käydä rauhallista, asiallista ja nöyristelemätöntä vuoropuhelua, tarvittaessa Yhdysvaltain avulla.

Check Also

Libya’s Expanding Proxy War May Be the Ultimate Test of NATO’s Resilience

With Egypt reportedly on the brink of invading neighboring Libya, and troops from Chad said …